zulu.1012.old lady
Ngabe mdala ukwedlula bonke abantu"
NGO-1874, kwafika isidumbu sikaDavid Livingstone eNgilandi, uLevi Strauss wadayisa ama-jean a-blue ayeno-pin bensimbi, kwakhonjiswa i-opera kaJohann Strauss eyayibizwa ngeDie Fledermaus eVienna. Wunyaka azalwa ngawo lowo uMoloko Temo - ngokwe-ID yakhe.
Okusho ukuthi ugogo uTemo uneminyaka engu-132!
Njengamanje kwenziwa izinhlelo zokuba udaba lwakhe lufakwe kwiGuinness World Records uma sekutholakale ubufakazi bokuthi mdala kunabo bonke abantu emhlabeni. Kodwa lokho ngeke kwaba lula ngoba abeGuinness bafuna ukubona ubufakazi bokuthi mdala obungezuqhamuka nomuntu oveze ukuthi yindala le ntokazi.
Ngamanye amazwi akwanele ukusho ukuthi ngineminyaka engaka i-ID ingabuvezi lobo bufakazi.
Noma kunjalo, kuyamangalisa ukuzwa ukuthi ugogo uTemo wazalwa ngomhlaka-4 July, 1874!
UGOGO uTemo uhlala nomndeni wakhe eMohodi Ga-Manthata, ngaphandle kwasePolokwane eLimpopo.
Nakuba sekuphele iminyaka engu-54 engaboni emehlweni, uzwa kahle kanti usakwazi ukuzigqokisa. Uhamba nge-wheelchair ayiphiwa yibhange lakwa-ABSA emva kokuba banxuswa ngusomabhizinisi wendawo uTom Boya ukuba banikele ngayo.
Ugogo uTemo uhlala enabantu abasuke befuna ukwazi ngempilo yakhe.
"Kuyadabukisa ukuthi aziqoshwa lezi zindaba. Ngifuna ezinye izizukulwane zizwe ngesasikwenza ngezikhathi zethu kodwa ngikholwa wukuthi ngisazophila eminye iminyaka," kusho yena.
Usakhumbula indlela abaleka ngayo mhla eqala ukubona abelungu.
Kwakungu-1900, ngokusho kwakhe. "Bafika kwelakithi begibele amahhashi kanti sasingazi ukuthi kukhona abantu abanebala elimhlophe elihlukile kwelethu. Bazama ukukhuluma nathi ngolimi olwaluyindida savele sabaleka," kusho yena.
Usazikhumbula nezinto ababezigqoka ngaleyo minyaka. "Abadala babesenzela okokugqoka okwakwenziwe ngesikhumba.
"Yayingekho imizi enjengalena," kuqhuba yena. "Zazingekho izikole, imitholampilo, izibhedlela nemigwaqo.
"Sasihamba ngezinyawo. Amanzi sasiwakha emithonjeni."
Usakhumbula nezimpi zoMhlaba ezimbili. "Izihlobo zami zaya empini zangabuya," kuqhuba yena.
Wachaza nendlela ababebasa ngayo... "Wawungekho umentshisi. Umlilo sasiwubasa ngamatshe esasiwahlikihla isikhathi eside kuphehleke ilangabi."
WAZALELWA eMamakhwibidu village kanti uthi ubaba wakhe uMatome nomama wakhe uMamabolo, bafa eminyakeni eminingi edlule.
"Ngimdala ebantwaneni abathathu. Angisazi ukuthi abafowethu oJohannes noDaniel bashona nini - phela angiyanga esikoleni."
Ugogo uTemo nomyeni wakhe uMoyahabo babenabantwana abayisishiyagalombili. U-Evelyn noMalasa kuphela abasaphila. Ugogo uTemo uhlala no-Evelyn oneminyaka engu-84.
Unabazukulu abangu-29, isizukulwane esingu-59 nesizukulu sesizukulwane sabantwana abahlanu.
Uthi wukudla ukudla okunempilo nokulalela abadala okwenza aphile isikhathi eside.
"Bengiphila ngezithelo nezitshalo impilo yami yonke. Angikaze ngibulokothe utshwala. Sasidlala sihlala sinomdlandla.
"Zazikhona izinkolelo abadala ababesixwayisa ngazo kanti ngikholwa wukuthi nazo zaba nomthelela ekwandiseni iminyaka yethu."
Uyavuma ukuthi uyafa ngeCoca-Cola netiye i-rooibos kanti wathi singakwazi ukuxoxa naye uma sesimnike iCoke yakhe.
Saxoxisana naye emva kokuba sesimnike u-1,2-litre weCoke.
Usayenza imisebenzi elula ukuze ahlale ematasa. "Ngifuna ukushanela. Angifuni ukuchitha isikhathi esiningi embhedeni ngoba lokho kuzongivilaphisa.
"Uma uhlala uhlanzekile, uNkulunkulu uyakubusisa uphile isikhathi eside. Hloniphani abantu abadala nigcine amasiko enu. Yidlani okunomsoco ningabuphuzi utshwala.
"Ngibonga uNkulunkulu ngoba akuvamile ukuba umuntu aze abone isizukulwane sesithathu. Yingakho nje ngithandaza njalo ngaphambi kokulala." [z]
African Eye News Service
BONA ZULU - September 2006
Ngabe kulobu buso sekuphelele izikhathi zehlobo ezingu-132 nezobusika ezingu-132"
indaba nezithombe nguWILSON DZEBU
UMoloko Temo usakhumbula kahle esagqoka okwakwenziwe ngesikhumba, besebenzisa amatshe uma bebasa, neziMpi zoMhlaba ezimbili...
Uneminyaka engu- 132 kanti uphila qingqo!
Ugogo uMoloko nendodakazi yakhe u-Evelyn (84).
Uthini Umthetho
BONA ZULU - September 2006
Lolu sizo nilwethulelwa uBONA naboPhiko loFezela
Icala elingavamile
Umlisa mumbe ogama lakhe nguSolomon Barends wayeshela intombi yami. Wayeyishayela ucingo efulethini lami ayibhalele izincwadi ayinike izimbali nezipho. Ngamxwayisa ngokuba ahlukane nentombi yami wase engidinelwa. Wasuka lapho wayothi emaphoyiseni nginesibhamu esingekho emthethweni, afika amaphoyisa azosesha efulethini lami asithola isibhamu asithatha nami angibopha.
Ngagcinwa ejele amasonto amathathu ngaphambi kokuba ngithole ibheyili. Kuleli cala ngangimelwe wummeli owakwazi ukuveza ilayisensi yami yesibhamu esisemthethweni, ngaleyo ndlela ngatholwa ngingenacala ngakhishwa.
Ngesikhathi secala, ummeli wami wakwazi ukwenza uBarends ukuba avume ukuthi akayazi into ayengibophela yona.
Ngabe ngingamfaka icala uBarends"
EM, Joburg
lUma amaphoyisa ebophile, ukubopha kwawo kudalwe wumuntu ovule icala eqamba amanga, nawe ungakwazi ukuba lowo muntu umvulele icala ufune amademeshe.
Kuyacaca ukuthi uBarends wakubeka icala ngento engekho nokuyinto engenasizathu esiphathekayo ukuthi wayeyenziswa yini. Ukuboshwa kwakho kwakuhlukumeza kwakwenza wahlupheka.
Wachitha izimali ufuna ummeli. Ngakhoke imali owayikhokhela ummeli izoba yingxenye yamademeshe akho.
Kungenzeka futhi ukuthi walahlekelwa yimali okwakufanele ngabe yayikungenela njengoba wawungasebenzi ngesikhathi icala liqhubeka. Konke lokhu kufanele ukubale kumademeshe akho.
Okunye, igama lakho lonakala ngenxa yokuboshwa kwakho.
Ukulahlekelwa yisithunzi iyonanto engeke yabalwa njengezindleko ezinjengemali.
Lawo mademeshe yizinto esezingabhekelwa emva kocwaningo nasemva kokucutshungulwa okunzulu lapho sekubhekelwa isithunzi sakho nesikhundla sakho emsebenzini nasemphakathini.
Okunguyena muntu ofanele ukuqhuba lo msebenzi akunike nezeluleko, ngummeli wakho. Okufanele ukwenze kuqala wukuthola ulwazi nemininingwane egcwele ngalo Barends.
Ngabe uyasebenza" Uyalazi ikheli lalapho ehlala khona" Zikhona izimpahla anazo - njengemoto noma ifenisha" Uma izimpendulo zale mibuzo zingu yebo, ungaqhubeka nokufuna amademeshe.
Uma kungenjalo, mhlawumbe kungadingeka ukuba uvele ukhohlwe ngoba kuyacaca akukho ongakuthola, kodwa okungenzeka wukuba ulahlekelwe yimali yakho.[z]
Senze yonke imizamo yokuqiniseka ukuthi isiyalo enisitholayo siyiso. Kodwa konke okuthinta lolo hlobo lwecala kudinga ukucubungulisiswa, ngakhoke aboPhiko loFezela iScorpion Legal Protection (Pty) Ltd, abethimba elimele ukucubungula amacala nabakwaBONA nabashicileli bephephabhuku labo, ngeke babekwe icala ngokulahlekelwa kwaloyo oyosebenzisa lesi siyalo ngenye indlela.
Sibhalele: Ikheli lithi: BONA Legally Yours, Box 32083, Mobeni 4060. AbeScorpion bazonika wonke umuntu obhalele le ngosi yomthetho 'Uthini Umthetho' ivawusha yamahhala yemizuzu engu-30 yokubonana nommeli wabo kwelinye lamahhovisi abo noma baxoxisane ngocingo.
Izihlobo zami zaya empini zangabuya
Ugogo uMoloko namanye amalungu omndeni wakhe. Abamile ngemuva: abazukulu uBenjamin (32) no-Obert (27). Abahlezi: yindodakazi u-Evelyn (84), yisizukulwane uMapula (17), abazukulu uSija (22) noMorongwa (34). Ngaphambili: uPontsho (3) oyisizukulwane noSurvivor (1) oyisizukulu sesizukulwane.
t
Ubani ofuna ukuphila ingunaphakade"
ABANTU baphila isikhathi eside esikhathini samanje ngenxa yezinguquko esesinazo kwezempilo nasempilweni. Ukuhlanganisa iminyaka engu-100 kuyinto enkulu kabi kanti abanye abantu baphila baze babe neminyaka engaphezu kuka-110!
Ukuphuculwa kwendlela yokugcinwa kwamarekhodi kwenza kube lula ukufakazela ukuthi lokho kuyiqiniso ngempela. Manje sekudingeka ubufakazi bamaphepha azosho ukuthi umuntu wazalwa nini kunokuthi kusetshenziswe ubufakazi balowo muntu othi mdala kuphela.
YiGuinness World Records esiza ngalobo bufakazi kanti ngokwayo nguJeanne Calment waseFrance (1875-1997) omdala kunabo bonke abantu. Washona eneminyaka engu-122 nezinsuku ezingu-164 azalwa.
Wahlangana noVincent Van Gogh eneminyaka engu-14 kanti umbiko mayelana neminyaka yakhe ucace kahle.
Umuntu osaphila okunobufakazi bokuthi uneminyaka engu-116 nguMaria Esther de Capovilla wase-Ecuador owazalwa ngoSeptember 14, 1889. Owesilisa okunobufakazi bokuthi mdala ngu-Emiliano Mercado del Toro wasePuerto Rico, owazalwa ngo-August 21, 1891.
NgokweGuinness, owaseSouth Africa owayemdala kwakunguJohanna Booyson owazalwa ngo-1857 owayeneminyaka engu-111.
Nakuba ugogo uMoloko Temo ebukeka emdala, ukufakazela iminyaka yakhe ngeke kwaba lula ikakhulu uma ubheka indlela izinto ezaziyiyona eSouth Africa ngesikhathi ezalwa.
Udaba lwakhe luqubula omunye umbuzo njengoba abantu abaningi bengafuni ukuguga. Ngabe abantu bangalindela ukuphila iminyaka emingaki"
Ukuphendula lowo mbuzo ngokochwepheshe, kufanele sihlukanise phakathi "kweminyaka umuntu angayiphila, neminyaka "okungalindeleka ukuba ayiphile". Ngeminyaka okungalindeleka ukuba uyiphile kubhekwa indlela umuntu aphila ngayo emphakathini azizwa ephephile kuwona - ongahlushwa wubugebengu nodlame lapho abantu bethola khona ukunakekelwa ngokwelashwa. Iminyaka yethu singabuye siyandise ngokuzivocavoca, sibheke esikudlayo siyeke nemikhuba emibi njengokubhema.
Njengoba sikhungethwe yizinkinga eziningi, kungenzeka ukuba iminyaka umuntu angayiphila ibe phakathi ko-30. Emazweni anjengeMelika neGreat Britain, abantu baphila babe neminyaka eko-70.
Ngisho noma singaba nezinhliziyo zokufakelwa kwenziwe nezimanga kwezokwelapha, siyofika isikhathi lapho imizimba yethu iyokhathala khona.
Asidalelwanga ukuphila ingunaphakade...
lnguWALTON GOLIGHTLY
